TIETOA AJOKORTEISTA JA PERÄVAUNUISTA

 

Perävaunuja käytettäessä ajokorttisäädökset ovat riippuvaisia vetoautojen ja perävaunujen teknisistä kokonaismassoista. Siis rekisteriotteisiin merkityistä massoista, joten sillä onko perävaunu tyhjä, puolillaan vain täysi ei ole mitään merkitystä. Kaikki ajokorttisäädökset pätevät tyhjään vetoautoon ja tyhjään perävaunuun. Vasta kun ajokorttivaatimukset täyttyvät, astuu mukaan kysymys kytkentämassasta.

Tässä lyhyt esitys eri ajokorttiluokkien mahdollistamista yhdistelmistä 

 

B-AJOKORTTI

 

Tällä henkilöautokortiksi kutsulla ajokortilla saa kuljettaa maksimissaan 4250 kg:n yhdistelmää, joka muodostuu 3,5 tonnin kokonaismassaisesta pakettiautosta ja jarruttomasta 750 kg:n kokonaismassaisesta perävaunusta.

Jos perävaunun tekninen kokonaismassa (se rekisteriotteeseen merkitty) on suurempi kuin 750 kg eli perävaunu on jarrullinen, suurin sallittu yhdistelmämassa muodostuu seuraavasti:

Perävaunun tekninen kokonaismassa ei saa kilollakaan ylittää vetoauton omamassaa, eikä yhdistelmän (vetoauto + perävaunu) tekninen kokonaismassa saa ylittää 3500 kg:n rajaa.

Siten esimerkiksi 1500 kg painavalla henkilöautolla voidaan pelkällä B-kortilla yltää 1500 kg kokonaismassaisen perävaunun vetoon laillisesti, olettaen että vetoauton kokonaismassa on alle 2000 kg.

 

BC-AJOKORTTI

 

Tätä ajokorttia kutsutaan kuorma-autokortiksi. Se sallii henkilö- ja pakettiautolla täsmälleen samaan kuin pelkkä B-ajokortti. Jos vetoauton kuorma-auto, suurin sallittu yhdistelmämassa muodostuu seuraavasti:

Vetoauton kokonaismassa + 750 kg.

BC-ajokortti ei siis tuo jarrullisen yli 750 kg:n kokonaismassaisen perävaunun vetoon mitään lisäarvoa pelkkään B-korttiin verrattuna.  

 

BE (BEC)- AJOKORTTI

 

Tätä ajokorttia kutustaan kansanomaisesti ”pikku-e” kortiksi. Se sallii henkilö- tai pakettiautolla enintään 7000 kg:n kokonaismassan. Luonnollisesti vain pakettiautolla voidaan yltää täyteen 7 tonnin yhdistelmämassaan ( pakettiauto 3500 kg + perävaunu 3500 kg = 7000 kg). BE (BEC ajokortin suurin sallittu yhdistelmämassa muodostuu seuraavasti:

Vetoauton kokonaismassa + perävaunun kokonaismassa. Vetoauto ei saa olla kuorma-autoksi rekisteröity. Maastohenkilöauton ja maastopakettiauton kohdalla vetoauton kokonaismassa + 1,5 x tämän kokonaismassan kokonaismassainen perävaunu, käytännössä max. 3500 kg perävaunu.

 

C1E AJOKORTTI

 

C1E-korttia kutsutaan usein kuorma-autopuolen ”pikku-e” ajokortiksi. C1E ajokortti oikeuttaa kuljettamaan enintään 12 tonnin yhdistelmää enintään 7500 kg:n kokonaismassaisella vetoautolla. C1E ajokortin kohdalla suurin sallittu yhdistelmämassa muodostuu seuraavasti:

Enintään 7500 kg:n kokonaismassainen kuorma-auto + enintään 4500 kg:n kokonaismassainen perävaunu, kuitenkin niin ettei perävaunun tekninen kokonaismassa ylitä vetoauton omamassaa.

Käytännössä yläraja yhdistelmän kokonaismassalle useimmiten on 11 tonnia, sillä yli 3,5 tonnisen perävaunun tulee olla ilmajarruilla varustettu, ja toisaalta näissä ns. kevytkuorma-autoissa hyvin harvoin on ilmajarruja.

Tässä kohden on syytä painottaa voimakkaasti tuota rajausta: perävaunun tekninen kokonaismassa ei saa ylittää vetoauton omamassaa. Suomessa on runsain mitoin kuorma-autoiksi rekisteröityjä autoja, joiden kokonaismassa on 3550 kg, ja joiden omamassa on jossain välillä 1800 – 2500 kg, joka massa siis on suurin sallittu perävaunun tekninen kokonaismassa. Useimmiten vasta 6 – 7,5 tonnin kokonaismassaisten kevytkuorma-autojen omamassa päälirakenteineen on 3500 kg mahdollistaen esimerkiksi yhdistelmän 7500 kg kokonaismassainen vetoauto + 3500 kg kokonaismassainen perävaunu = 11.000 kg yhdistelmämassa.

 

MUISTUTUS

 

Ajokorttien kohdalla siis ratkaisevat pelkästään vetoautojen ja perävaunujen tekniset massat. Siten tyhjäkään kärry tai yhdistelmä ei saa ylittää tekniseltä kokonaismassaltaan ajokortin yhdistelmälle antamia maksimiarvoja.

Ajokorttiasioissa kaikki perustiedot  on selkeästi esitetty sivustolla www.ake.fi

 

KYTKENTÄMASSAT

 

Jokaiselle autolle auton valmistaja on määrännyt suurimmat sallitut kytkentämassat, niin jarruttomalle kuin jarrullisellekin perävaunulle. On monia tekijöitä, jotka vaikuttavat kytkentämassan määräytymiseen, mutta lähes aina pienin arvo on auton valmistajan antama, ja selkeänä sääntönä laissa ja asetuksessa on että se pienin arvo ratkaisee. 

Kytkentämassalla tarkoitetaan vetoauton perään kytkettyä todellista massaa, joka muodostuu perävaunun painosta ja sen kuorman painosta. Jos ajokortti riittää (ajokorttivaatimukset määräytyvät teknisten massojen mukaan, perehdy huolella säädöksiin!) niin perävaunun tekninen kokonaismassa saa ylittää vetoauton suurimman sallitun kytkentämassan, kunhan todellinen massa ei ylity.

 

ESIMERKKI

 

Vetoauton kytkentämassa jarrulliselle perävaunulle on 2000 kiloa eli kaksi tonnia. Sen perään saa kytkeä perävaunun, jonka rekisteriotteessa vaunun kokonaismassaksi on merkitty 3500 kiloa eli kolme ja puoli tonnia.

Oletetaan että tämän perävaunun omamassa on 800 kg. Kytkentämassaa ylittämättä vaunuun voidaan ottaa kuormaa 1200 kg. Yhdistelmä on laillinen.

 

KEVYTKUORMA-AUTOT JA KUORMA-AUTOT

 

Erityisesti kuorma-autoiksi rekisteröityjen autojen kohdalla saattaa syntyä ongelmia kytkentämassan suhteen, sillä erinäisistä syistä johtuen (tilanne on korjautumassa) näiden ajoneuvojen rekisteriotteisiin ei yleisesti ole kytkentämassoja merkitty. Jos jokin tietty auto on rekisteröity 3500 kg:n kokonaismassalla pakettiautoksi, sen rekisteriotteessa on merkintä kytkentämassasta, joka esimerkiksi jarrullisen perävaunun kohdalla voi olla 2000 kg. Kun täsmälleen sama auto on rekisteröity 3550 kg kokonaismassalla kuorma-autoksi, ei sen rekisteriotteessa ole merkintää kytkentämassoista.

Tässä vaiheessa kuvaan usein astuvat epämääräiset muistot jo aikaa sitten poistuneista säädöksistä; saatetaan arvella että kuorma-autoksi rekisteröidyn kytkentämassa on kaksi kertaa vetoauton kokonaismassa. Näin ei asia ole. Kytkentämassa on täsmälleen sama kuin jos auto olisi rekisteröity pakettiautoksi. 

Jos kytkentämassaa ei ole merkitty rekisteriotteeseen, sen suuruus on hyvä tarkistaa myyjäliikkeestä ja mieluiten maahantuojan tyypityksistä vastaavalta henkilöltä.

 

.